"Mitä helvettiä Jason!?" Huusin puhelimen vastaajaan "Mikä työjuttu!? Eihän sinulla edes ole töitä!" Olin raivostunut. Jason ei tehnyt näin ikinä. Riuhtaisin vaatehuoneeni oven auki ja aloin penkoa jotain hienoa päälle pantavaa. Minähän lähden niihin bileisiin! Pelehtikööt Jason Juliettan kanssa. Aijon unohtaa Jasonin täksi illaksi ja pitää hauskaa. Löysin punaisen vartalonmyötäisen lyhyen mekon. Siinä oli hyvin näyttävä kaula-aukko, joka tulisi varmasti korostamaan muotojani. Puin mekon ylleni ja katsoin kuinka se kimalteli valossa. Menin kylpyhuoneeseen ja sivelin puuteria kasvoilleni, rajasin silmäni ja laitoin ripsiväriä. Varjostin hiukan poskiani. Näytin jopa hyvältä. Hymyilin itselleni ja tunsin itsevarmuuteni olevan korkealla. Kiinnitin osan hiuksistani taakse ja annoin loppujen kiharoiden valahtaa hartioilleni. Olin valmis ja soitin Ivylle:
"Moi"
"Moi Emily, kulta joko olet valmis?"
"Jep"
"No tuota, kiharran vasta hiuksia, joten minulla menee vielä, tulisitko luokseni?"
"Arvasin! Minä tulen" naurahdin.
"Okei nähdään kohta! Moikka"
Minua huvitti, kun ajattelin montako sormea Ivy ehtisi polttaa ennenkuin ehtisin paikalle.
Katsoin itseäni vielä pikaisesti peilistä. Nappasin lattialta laukkuni ja suuntasin alakertaan. Löysin äidin keittiöstä. Hän hyräili ääneen aamulla radiostaan kuulemiaan lauluja, samalla pyörittäen lättyjä pannulla. Äidillä oli yllään kukkahousut ja valkoinen paita, johon oli printattu suurilla kirjaimilla isän yrityksen nimi. Äidin hiukset olivat nutturalla. Hän näytti kauniilta kotivaatteissakin. "Äiti, lähden Ivyn kanssa ulos. Älä turhaan odota minua yöksi kotiin." Äiti säpsähti hereille ajatuksistaan ja kääntyi katsomaan minua. Hän katsoi minua pitkään, päästä varpaisiin. Äiti käveli luokseni ja asetti kämmenensä poskilleni. "Voi äidin pientä! Näytät upealta." Hymyilin äidille. Hän irrotti kätensä ja meni takaisin hellan ääreen. Kurkistin vielä olohuoneeseen, jossa isä oli. Isä oli nukahtanut nojatuoliin, päivänlehti sylissään. Hän näytti erilaiselta. Isä oli muuttunut. En vain tiennyt miten. Hymy nousi kasvoilleni, kun huomasin hänen jalassaan kolmosluokalla hänelle syntymäpäivälahjaksi tekemäni aamutossut. Isälläkin oli yllään firman T-paita. Juhlat sattuivat oikealle illalle. Äiti ja isä pääsivät kerrankin viettämään yhdessä laatuaikaa. Aina muulloin, joko minä olin kotona häiritsemässä tai sitten isä oli työmatkalla.
Katsoin olohuoneen seinällä olevaa kelloa. Se oli jo paljon. Kipitin nopeasti eteiseen ja sujautin lempikorkkarini jalkaan. Vedin paksun villatakin ylleni, sillä illat olivat vielä melko kylmiä. Nappasin autonavaimet eteisen pöydältä ja suuntasin autolleni. Pihalla minua odotti söpö valkoinen BMW Z4 Roadster. Isä oli luvannut minulle auton jo pikkutyttönä. Nautin ajamisesta, vaikka lähes aina Jason kuskasi minua. Sujahdin varovasti autoon. Laskin laukkuni viereiselle penkille ja tartuin taustapeiliin. Kurkkasin nopeasti peiliin ja jokin sai minut jähmettymään täysin. Tuijotin vain peiliin. "Jason?" Ei vaustausta. Käännyin varovasti katsomaan taakseni. En nähnyt ketään. Olin varma, että näin jonkun seisovan auton takana. Sydämmeni jyskytti. Tartuin molemmilla käsillä rattiin ja hengitin syvään. Irrotin oikean käteni ratista ja sormenpääni hapuilivat avainta. Käynnistin moottorin ja suuntasin suoraan Ivyn luo.
Ivyn koti oli melko lähellä tivolia. Hän asui isänsä ja siskonka kanssa suuressa valkoisessa talossa, aivan rannan tuntumassa. Talo oli varmasti kaupungin hienoin. Aivan etuovien edessä oli suihkulähde, jota reunusti hiekkatie. Pihalla pääsi siis loistavasti ympäri, joka helpotti ajamistani kummasti. Autolla pääsi suoraan etuovien eteen. Terassi oli tehty marmorista niinkuin myös pylväät, jotka kannattelivat terassin yllä olevaa parveketta. Pihavalot oli laitettu korostamaan talon näyttävyyttä. Kaarsin hiekka soristen Ivyn eteen "Mikä sinulla kesti? Olisin kerennyt kihartaa hiukseni kahdesti!" Ivy sanoi naureskellen hypätessään auton kyytiin. Katsoin Ivya. Hän näytti upealta. Ivylla oli yllään silkkinen vartaloamyötäilevä mekko, joka ylettyi polviin asti. Mekon yönsininen väri korosti kivasti hänen ruskeitä silmiään ja hiuksiaan. Sen päälle hän oli laittanut lähes samanlaisen villatakin kuin minä. "Tuli hieman viivytyksiä. Nyt ei kuitenkaan murehdita sitä. Tänään me pidetään hauskaa!" Ivy kiljahti riemusta ja kaasutin pois pihasta. Hiekka pöllysi takanamme. Ivyn isä vihasi sitä, mutta en murehtinut siitä tänään. Puristin rattia ja tuijotin tietä edessäni. Ivy oli ottanut mukaansa pullon parasta shampanjaa, mitä heidän talostaan löytyi. Hän poksautti pullon auki, otti siitä pitkän kulauksen, käänsi radiota kovemmalle ja nosti kätensä ilmaan. Hymyilin itsekseni. Tästä tulisi hyvä ilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti